Mankiw, N. G.: Principles of Economics, luvut 4 ja 7 – kysyntä, tarjonta ja ylijäämät
Markkinat ovat mikä tahansa järjestely, jossa ostajat ja myyjät kohtaavat: tori, verkkokauppa, asuntomarkkinat tai pörssi. Vapailla markkinoilla hinta muodostuu kysynnän ja tarjonnan perusteella. Tämä luku on valintakoe F:n taloustehtävien työkalupakki: samaa kysyntä–tarjonta-kuviota käytetään veroihin, palkkoihin, korkoihin ja valuuttoihin.
Kysyntä
Kysyntä kertoo, kuinka paljon ostajat haluavat ja pystyvät ostamaan hyödykettä eri hinnoilla. Kysynnän laki: kun hinta nousee, kysytty määrä pienenee (muiden tekijöiden pysyessä ennallaan). Siksi kysyntäkäyrä laskee oikealle.
Syitä on kaksi:
Tulovaikutus: hinnan noustessa samalla rahalla saa vähemmän, joten ostovoima heikkenee.
Hinnan muutos aiheuttaa liikkeen käyrää pitkin. Kaikki muut tekijät siirtävät koko käyrää:
Tekijä
Kysyntä kasvaa (käyrä oikealle), kun …
Kuluttajien tulot
tulot kasvavat (normaalihyödyke). Halpa inferiorinen hyödyke käyttäytyy päinvastoin.
Korvaavan hyödykkeen hinta
korvaavan hyödykkeen hinta nousee (kahvi ↔ tee)
Täydentävän hyödykkeen hinta
täydentävän hyödykkeen hinta laskee (tulostin ↔ muste)
Mieltymykset ja tieto
tuote tulee muotiin tai sen terveyshyödyistä uutisoidaan
Odotukset
hinnan odotetaan nousevan tulevaisuudessa
Ostajien määrä
väestö kasvaa tai uusi markkina avautuu
Tarjonta
Tarjonta kertoo, kuinka paljon myyjät haluavat myydä eri hinnoilla. Tarjonnan laki: kun hinta nousee, tarjottu määrä kasvaa, koska tuottaminen muuttuu kannattavammaksi. Tarjontakäyrä nousee oikealle.
Tarjontakäyrää siirtävät:
Tuotantokustannukset (palkat, raaka-aineet, energia): kustannusten nousu siirtää tarjontaa vasemmalle eli ylöspäin.
Teknologia ja tuottavuus: parempi tekniikka siirtää tarjontaa oikealle.
Verot ja tuet: valmistevero siirtää tarjontaa ylöspäin, tuotantotuki alaspäin.
Tuottajien määrä ja luonnonolot (esim. kato).
Markkinatasapaino
Tasapainohinta on hinta, jolla kysytty ja tarjottu määrä ovat yhtä suuret. Kuviossa se on käyrien leikkauspiste.
Jos hinta on tasapainoa korkeampi, syntyy ylitarjontaa: myyjät eivät saa kaikkea kaupaksi ja alkavat laskea hintaa.
Jos hinta on tasapainoa matalampi, syntyy ylikysyntää (pulaa): ostajat kilpailevat tuotteista, ja hinta nousee.
Tasapaino
Qd(p)=Qs(p)
Esimerkki 1: Tasapainon laskeminen
Konserttilippujen kysyntä on Qd=120−4p ja tarjonta Qs=2p−30, missä p on hinta euroina ja Q lippuja (sataa kappaletta). Laske tasapainohinta ja -määrä.
›Näytä ratkaisu
Merkitään kysyntä ja tarjonta yhtä suuriksi:
120−4p=2p−30⟹150=6p⟹p=25
Sijoitetaan hinta kumpaan tahansa yhtälöön: Q=120−4⋅25=20.
Tasapainohinta on 25 euroa ja -määrä 20 (eli 2 000 lippua).
Käyrien siirtymät
Kun jokin muu kuin hinta muuttuu, käyrä siirtyy ja tasapaino muuttuu. Muistisääntö:
Muutos
Hinta
Määrä
Kysyntä kasvaa
nousee
kasvaa
Kysyntä vähenee
laskee
vähenee
Tarjonta kasvaa
laskee
kasvaa
Tarjonta vähenee
nousee
vähenee
Esimerkki 2: Kysyntä kasvaa
Suosittu artisti ilmoittaa lisäkeikasta, ja edellisen esimerkin kysyntä kasvaa muotoon Qd=150−4p. Tarjonta pysyy ennallaan. Mikä on uusi tasapaino?
›Näytä ratkaisu
150−4p=2p−30⟹6p=180⟹p=30
Määrä: Q=2⋅30−30=30. Hinta nousee 25 eurosta 30 euroon ja määrä 20:stä 30:een, kuten taulukon ensimmäinen rivi ennustaa.
Hintasäännöstely: katto ja lattia
Joskus julkinen valta päättää hinnan markkinoiden sijaan.
Hintakatto (enimmäishinta) on tasapainohinnan alapuolella, esim. vuokrasäännöstely. Se aiheuttaa ylikysyntää: jonoja, pimeitä markkinoita ja laadun heikkenemistä.
Hintalattia (vähimmäishinta) on tasapainohinnan yläpuolella, esim. minimipalkka tai maataloustuotteen takuuhinta. Se aiheuttaa ylitarjontaa (työmarkkinoilla mahdollisesti työttömyyttä).
Tasapainohinnan yläpuolelle asetettu katto tai alapuolelle asetettu lattia ei vaikuta mihinkään, koska markkinahinta täyttää jo ehdon.
Esimerkki 3: Hintakatto
Esimerkin 1 markkinoilla (kysyntä Qd=120−4p, tarjonta Qs=2p−30) lipun hinnalle asetetaan 20 euron katto. Kuinka suuri ylikysyntä syntyy?
›Näytä ratkaisu
Hinnalla 20: kysytty määrä Qd=120−80=40 ja tarjottu määrä Qs=40−30=10.
Ylikysyntä on 40−10=30 eli 3 000 lippua. Lippuja myydään vain 10 (sataa), vaikka tasapainossa niitä myytiin 20. Säännöstely siis vähentää toteutuvaa kauppaa.
Kuluttajan ja tuottajan ylijäämä
Kuluttajan ylijäämä on ero sen välillä, mitä ostajat olisivat valmiita maksamaan, ja sen, mitä he maksavat. Kuviossa se on kysyntäkäyrän alapuolelle ja hintatason yläpuolelle jäävä alue.
Tuottajan ylijäämä on ero saadun hinnan ja sen hinnan välillä, jolla myyjä olisi ollut valmis myymään. Kuviossa se on hintatason alapuolelle ja tarjontakäyrän yläpuolelle jäävä alue.
Lineaarisilla käyrillä alueet ovat kolmioita, joten pinta-ala on 21⋅kanta⋅korkeus.
Esimerkki 4: Ylijäämät
Laske esimerkin 1 tasapainossa (p=25, Q=20) kuluttajan ja tuottajan ylijäämä.
›Näytä ratkaisu
Kysyntäkäyrä leikkaa hinta-akselin, kun Qd=0: 120−4p=0⇒p=30. Tarjontakäyrä leikkaa hinta-akselin, kun Qs=0: 2p−30=0⇒p=15.
KY=21⋅20⋅(30−25)=50,TY=21⋅20⋅(25−15)=100
Kuluttajan ylijäämä on 50 ja tuottajan ylijäämä 100 (yksikkönä euroa × sata lippua, eli 5 000 € ja 10 000 €). Yhteensä hyvinvointia syntyy 150 yksikköä. Vapaiden markkinoiden tasapainossa tämä summa on suurin mahdollinen, ja esimerkiksi hintakatto pienentää sitä.