Markkinoiden epäonnistuminen: ulkoisvaikutukset ja julkishyödykkeet
Milloin vapaat markkinat eivät tuota parasta lopputulosta: ulkoisvaikutukset ja Pigou-vero, julkishyödykkeet ja vapaamatkustus, yhteismaan ongelma sekä epäsymmetrinen informaatio.
YH2: Markkinat, suhdanteet ja talouselämä sekä Talouspolitiikka (talouden ja ympäristön suhde)·noin 6 min·päivitetty
Tämän luvun jälkeen osaat
selittää negatiivisen ja positiivisen ulkoisvaikutuksen ja laskea niiden vaikutuksen tasapainoon
perustella haittaveron (Pigou-vero), päästökaupan ja tukien käytön
luokitella hyödykkeet kilpailullisuuden ja poissuljettavuuden mukaan
selittää yhteismaan ongelman ja vapaamatkustajaongelman
tunnistaa haitallisen valikoitumisen ja moraalikadon
Mankiw, N. G.: Principles of Economics, luvut 10–11 (Externalities; Public Goods and Common Resources)
Akerlof, G. A. (1970): The Market for Lemons. Quarterly Journal of Economics 84(3) – epäsymmetrinen informaatio
Edellisissä luvuissa kilpailulliset markkinat tuottivat suurimman mahdollisen hyvinvoinnin. Tämä pätee kuitenkin vain, jos kaikki kustannukset ja hyödyt näkyvät hinnoissa ja kaikilla on riittävästi tietoa. Kun näin ei ole, puhutaan markkinoiden epäonnistumisesta, ja silloin julkisella vallalla on perusteltu syy puuttua markkinoiden toimintaan.
Ulkoisvaikutukset
Ulkoisvaikutus syntyy, kun toiminta vaikuttaa sivullisiin, eikä vaikutus näy hinnassa.
Negatiivinen ulkoisvaikutus: tehtaan päästöt, liikenteen melu, tupakansavu. Tuottaja tai kuluttaja ei maksa kaikista aiheuttamistaan kustannuksista, joten hyödykettä tuotetaan liikaa.
Positiivinen ulkoisvaikutus: rokotukset (suojaavat muitakin), koulutus, tutkimus, kauniisti hoidettu piha. Hyödyt valuvat muille, joten hyödykettä tuotetaan liian vähän.
Tuotteen kysyntä on p=50−q ja tarjonta (yksityinen rajakustannus) p=10+q. Jokainen tuotettu yksikkö aiheuttaa lisäksi 10 euron ympäristöhaitan sivullisille. Laske markkinatasapaino, yhteiskunnan kannalta paras määrä ja hyvinvointitappio.
›Näytä ratkaisu
Markkinatasapaino: 50−q=10+q⇒q=20, p=30.
Yhteiskunnallinen rajakustannus on p=20+q. Paras määrä: 50−q=20+q⇒q=15, p=35.
Markkinat tuottavat 5 yksikköä liikaa. Näissä yksiköissä yhteiskunnan kustannus ylittää hyödyn, ja tappio on kolmion pinta-ala:
21⋅(20−15)⋅10=25
Jos tuotteelle asetetaan 10 euron haittavero yksikköä kohden, tarjontakäyrä nousee 10 euroa ja markkinat päätyvät itse määrään 15. Tällaista veroa kutsutaan Pigou-veroksi.
Keinot ulkoisvaikutuksiin
Keino
Miten toimii
Esimerkki
Haittavero (Pigou-vero)
hinnoittelee haitan, määrä sopeutuu itse
energiaverot, jätevero
Päästökauppa
päätetään päästöjen kokonaismäärä, oikeuksilla käydään kauppaa
EU:n päästökauppajärjestelmä
Sääntely
kielletään tai rajoitetaan suoraan
päästörajat, kiellot
Tuki
palkitaan positiivisesta ulkoisvaikutuksesta
tutkimus- ja kehitystuet, ilmaiset rokotukset
Haittaveron etu on, että päästöt vähenevät sieltä, missä vähentäminen on halvinta. Päästökaupan etu on, että päästöjen kokonaismäärä on varma, mutta hinta vaihtelee. Haittaverossa hinta on varma, mutta määrä ei.