Muutosprosentti, prosenttiyksikkö, peräkkäiset muutokset, keskimääräinen kasvuvauhti, indeksit, perusvuoden vaihto ja reaalistaminen. Koe F:n yleisimmät laskut.
MAA8/MAB5: Tilastot ja todennäköisyys (tilastoaineiston tulkinta) sekä YH2 (talouden tilastojen tulkinta)·noin 6 min·päivitetty
Tämän luvun jälkeen osaat
laskea muutosprosentin ja vertailla lukuja oikeaan suuntaan (”montako prosenttia suurempi”)
erottaa prosentin ja prosenttiyksikön
yhdistää peräkkäiset prosenttimuutokset kertoimilla ja laskea keskimääräisen kasvuvauhdin
laskea muutoksen indeksistä, vaihtaa perusvuotta ja muuttaa nimellisen luvun reaaliseksi
Prosenttilasku on valintakoe F:n yleisin yksittäinen taito. Se ei näy kokeen aluekuvauksessa omana kohtanaan, mutta lähes jokaisessa kuvio-, taulukko- ja taloustehtävässä on laskettava muutos, osuus tai indeksi. Tässä luvussa käydään läpi ne kohdat, joissa huolellinenkin hakija kompastuu.
Prosentti on suhde
Prosentti tarkoittaa sadasosaa: 1%=0,01. Kaikki prosenttilaskut perustuvat kolmeen lukuun: perusarvo, osuus ja prosenttiluku.
Muutosprosentti
muutos-%=vanhauusi−vanha⋅100%
Esimerkki 1: Muutos ja vertailu
Tuotteen hinta nousee 80 eurosta 92 euroon. Kuinka monta prosenttia hinta nousi? Toisen tuotteen hinta on 125 euroa ja kolmannen 100 euroa. Kuinka monta prosenttia kalliimpi toinen on kuin kolmas, ja kuinka monta prosenttia halvempi kolmas on kuin toinen?
›Näytä ratkaisu
Hinnannousu: (92−80)/80=0,15=15%.
Vertailussa perusarvo on se, johon verrataan (sana "kuin" jälkeen):
125 € on (125−100)/100=25% kalliimpi kuin 100 €.
100 € on (125−100)/125=20% halvempi kuin 125 €.
Prosentti ja prosenttiyksikkö
Kun prosenttiluku muuttuu, muutos voidaan ilmaista kahdella tavalla:
Prosenttiyksikköinä: erotus. 7,5 %:sta 9,0 %:iin on +1,5 prosenttiyksikköä.
Prosenttimuutoksia ei voi laskea yhteen. Ne yhdistetään kertomalla muutoskertoimet: nousu p% on kerroin 1+p/100 ja lasku p% kerroin 1−p/100.
Esimerkki 2: Ensin ylös, sitten alas
Osakkeen kurssi nousee ensin 20 % ja laskee sitten 20 %. Mikä on kokonaismuutos? Entä jos kurssi on laskenut 25 %, montako prosenttia sen on noustava, jotta se palaa lähtötasolle?
›Näytä ratkaisu
1,20⋅0,80=0,96, joten kokonaismuutos on −4%, ei nolla.
Laskun jälkeen kerroin on 0,75. Paluu vaatii kertoimen 1/0,75≈1,333, eli noin 33,3 %:n nousun.
Keskimääräinen kasvuvauhti
Jos arvo muuttuu vuosittain eri verran, keskimääräinen vuosimuutos on geometrinen keskiarvo kertoimista, ei prosenttien aritmeettinen keskiarvo.
Keskimääräinen kasvuvauhti
gˉ=nk1⋅k2⋯kn−1=(alkuarvoloppuarvo)1/n−1
Esimerkki 3: Kolmen vuoden kasvu
Yrityksen liikevaihto kasvoi 10 %, sitten 5 % ja laski sitten 3 %. Mikä oli kokonaismuutos ja keskimääräinen vuotuinen kasvu?
›Näytä ratkaisu
Kokonaiskerroin: 1,10⋅1,05⋅0,97=1,12035, eli kasvu oli noin 12,0 %.
Keskimääräinen kasvu: 1,120351/3−1≈3,86% vuodessa.
Prosenttien aritmeettinen keskiarvo (10+5−3)/3=4% olisi hieman liian suuri.
"Lähes tuhat prosenttia"
Suuret muutokset hämäävät. Jos määrä kasvaa 1 000:sta 11 000:een, se on 11-kertaistunut, mutta kasvanut (11000−1000)/1000=1000%. Kevään 2026 kokeessa (tehtävä A4) oikea vastaus oli juuri tällainen: vaihtoehtoisten käyttövoimien autojen ensirekisteröinnit olivat kasvaneet "lähes tuhannella prosentilla".
Indeksit
Indeksi kuvaa suhteellista muutosta verrattuna perusvuoteen, jonka arvo on 100. Esimerkiksi kuluttajahintaindeksi (KHI) kuvaa kotitalouksien ostamien tavaroiden ja palveluiden hintojen kehitystä.
Indeksin muutos prosentteina: (uusi indeksi/vanha indeksi−1)⋅100%.
Indeksipisteiden erotus ei ole prosenttimuutos (paitsi perusvuodesta laskettaessa).
Esimerkki 4: Indeksin muutos ja perusvuoden vaihto
Hintaindeksin arvo (2015 = 100) oli vuonna 2020 105,2 ja vuonna 2025 124,8. Paljonko hinnat nousivat vuodesta 2020 vuoteen 2025? Mikä on vuoden 2025 indeksi, jos perusvuodeksi vaihdetaan 2020?
›Näytä ratkaisu
105,2124,8−1≈0,1863=18,63%
Hinnat nousivat noin 18,6 %, vaikka indeksipisteitä tuli lisää 19,6.
Uudella perusvuodella: 124,8/105,2⋅100≈118,6.
Reaalistaminen
Nimellinen euromäärä muutetaan reaaliseksi eli ostovoimaa kuvaavaksi jakamalla se hintaindeksillä. Reaalinen muutos saadaan jakamalla nimellinen muutoskerroin hintojen muutoskertoimella.