Luku 8.3
Binomijakauma ja toistokokeet
Milloin tilanne on toistokoe, binomitodennäköisyyden kaava ja sen johtaminen, vähintään- ja enintään-tyyppiset kysymykset sekä binomijakauman odotusarvo ja keskihajonta.
MAA8/MAB5: Tilastot ja todennäköisyys (toistokoe ja binomijakauma)·noin 5 min·päivitetty
Tämän luvun jälkeen osaat
- tunnistaa toistokokeen ehdot
- laskea binomitodennäköisyyden kaavalla ja perustella kaavan osat
- ratkaista vähintään- ja enintään-tyyppisiä tehtäviä komplementin avulla
- laskea binomijakauman odotusarvon ja keskihajonnan
Kun samaa satunnaiskoetta toistetaan monta kertaa, kysytään usein: millä todennäköisyydellä onnistutaan tasan kertaa? Noppaa heitetään viisi kertaa, tuotantoerästä tarkistetaan 20 tuotetta, kokelas arvaa kymmenen kysymystä. Nämä ovat toistokokeita, ja niihin vastaa binomijakauma.
Toistokokeen ehdot
Tilanne on toistokoe, kun
- samaa koetta toistetaan kertaa
- jokaisella toistolla on kaksi tulosta: onnistuminen tai epäonnistuminen
- onnistumisen todennäköisyys pysyy samana
- toistot ovat riippumattomia toisistaan.
Jos poimitaan ilman takaisinpanoa pienestä joukosta, todennäköisyys muuttuu poiminnasta toiseen, eikä kyse ole toistokokeesta (luku 8.1). Suuresta joukosta poimittaessa binomijakauma on kuitenkin hyvä likiarvo.
Lähteet
- Lukion opetussuunnitelman perusteet 2019, MAA8 ja MAB5 Tilastot ja todennäköisyys
- Kauppakorkeakoulujen valintakoe 2026, tehtävä A6 – toistokoe koetehtävänä