Klassinen ja tilastollinen todennäköisyys, komplementtisääntö, yhteen- ja kertolaskusääntö, riippumattomuus, ehdollinen todennäköisyys ja järjestelmien saatavuus.
MAA8/MAB5: Tilastot ja todennäköisyys (todennäköisyyden käsite ja laskusäännöt)·noin 6 min·päivitetty
Tämän luvun jälkeen osaat
laskea klassisen todennäköisyyden suotuisien ja kaikkien tapausten avulla
käyttää komplementtia ”vähintään yksi” -tehtävissä
soveltaa yhteenlaskusääntöä, kun tapahtumat voivat sattua yhtä aikaa
soveltaa kertolaskusääntöä riippumattomiin ja riippuviin tapahtumiin
laskea sarjaan ja rinnan kytkettyjen järjestelmien toimintatodennäköisyyden
Todennäköisyyslaskenta on valintakoe F:n matematiikan toinen puolisko. Tehtävät on puettu talouden, tekniikan ja arjen tarinoiksi, mutta niiden alla on aina sama pieni joukko sääntöjä. Kun tunnistat, mitä sääntöä tarina vaatii, lasku on yleensä lyhyt.
Todennäköisyyden käsite
Todennäköisyys P(A) on luku väliltä 0–1: 0 tarkoittaa mahdotonta ja 1 varmaa tapahtumaa.
Klassinen todennäköisyys
Jos kaikki alkeistapaukset ovat yhtä todennäköisiä, todennäköisyys on suotuisien tapausten osuus kaikista.
Klassinen todennäköisyys
P(A)=kaikki tapauksetsuotuisat tapaukset
Esimerkki 1: Kaksi noppaa
Heitetään kahta noppaa. Millä todennäköisyydellä silmälukujen summa on 7?
›Näytä ratkaisu
Alkeistapauksia on 6⋅6=36. Summan 7 antavat parit (1,6), (2,5), (3,4), (4,3), (5,2), (6,1), eli 6 kappaletta.
P(summa 7)=366=61≈0,167
Huomaa, että (1,6) ja (6,1) ovat eri alkeistapauksia: nopat ovat eri noppia, vaikka ne näyttäisivät samanlaisilta.
Tilastollinen todennäköisyys
Kun alkeistapaukset eivät ole yhtä todennäköisiä, todennäköisyyttä arvioidaan suhteellisella frekvenssillä: jos tikanheittäjä on osunut kymppiin 200 heitosta 40 kertaa, hänen osumatodennäköisyytensä on arviolta 40/200=0,2. Mitä enemmän havaintoja, sitä luotettavampi arvio on (suurten lukujen laki).
Komplementtisääntö
Tapahtuman AkomplementtiAˉ on "A ei tapahdu". Koska jompikumpi tapahtuu varmasti:
Komplementti
P(Aˉ)=1−P(A)
Komplementti on paras työkalu, kun kysytään "vähintään yksi": on helpompi laskea, ettei yhtään tapahdu.
Esimerkki 2: Vähintään yksi kuutonen
Noppaa heitetään neljä kertaa. Millä todennäköisyydellä saadaan vähintään yksi kuutonen?
›Näytä ratkaisu
Yhdessä heitossa "ei kuutosta" on 5/6. Heitot ovat riippumattomia, joten neljässä heitossa ei yhtään kuutosta on (5/6)4≈0,482.
P(va¨hinta¨a¨n yksi kuutonen)=1−(65)4≈0,518
Yhteenlaskusääntö: "tai"
Todennäköisyys, että tapahtuu AtaiB (tai molemmat):
Yhteenlaskusääntö
P(A tai B)=P(A)+P(B)−P(A ja B)
Jos A ja B ovat erillisiä (eivät voi sattua yhtä aikaa), viimeinen termi on nolla.
Esimerkki 3: Korttipakka
Tavallisesta 52 kortin pakasta nostetaan yksi kortti. Millä todennäköisyydellä se on hertta tai kuvakortti (J, Q, K)?
›Näytä ratkaisu
Herttoja on 13, kuvakortteja 3⋅4=12, ja hertta-kuvakortteja 3, jotka muuten laskettaisiin kahteen kertaan.
P=5213+5212−523=5222=2611≈0,423
Kertolaskusääntö: "ja"
Tapahtumat ovat riippumattomia, jos toisen sattuminen ei muuta toisen todennäköisyyttä (esim. peräkkäiset nopanheitot). Silloin
Kertolaskusääntö
P(A ja B)=P(A)⋅P(B)(riippumattomat)P(A ja B)=P(A)⋅P(B∣A)(yleisesti)
P(B∣A) on B:n todennäköisyys, kun tiedetään, että A on jo tapahtunut.
Esimerkki 4: Nostot ilman takaisinpanoa
Laatikossa on 5 punaista ja 3 sinistä palloa. Nostetaan kaksi palloa peräkkäin palauttamatta. Millä todennäköisyydellä molemmat ovat punaisia?
›Näytä ratkaisu
Ensimmäinen punainen: 5/8. Sen jälkeen jäljellä on 4 punaista 7 pallosta, joten toinen punainen: 4/7.
P=85⋅74=5620=145≈0,357
Takaisinpanolla tulos olisi ollut (5/8)2≈0,391.
Esimerkki 5: Kuinka monta yritystä tarvitaan?
Jussi osuu tikalla kymppiin 20 %:n todennäköisyydellä, ja heitot ovat riippumattomia. Millä todennäköisyydellä hän joutuu heittämään vähintään 8 kertaa ennen ensimmäistä osumaa?
›Näytä ratkaisu
"Vähintään 8 heittoa" tarkoittaa, että ensimmäiset 7 heittoa menevät ohi. Mitä sen jälkeen tapahtuu, ei ole väliä.
P=0,87≈0,210
Tämä tehtävätyyppi oli kevään 2025 kokeessa (A37). Avain on muuttaa sanallinen ehto muotoon "ensimmäiset n epäonnistuvat".
Sovellus: järjestelmän saatavuus
Kevään 2026 kokeessa (A21) laskettiin järjestelmän saatavuutta eli todennäköisyyttä, että se toimii, kun sitä tarvitaan. Oletetaan komponenttien vikaantuvan toisistaan riippumatta.
Sarjaan kytketty järjestelmä toimii vain, jos kaikki osat toimivat: kerro toimintatodennäköisyydet.
Rinnan kytketty (varmennettu) järjestelmä toimii, jos vähintään yksi osa toimii: laske komplementilla.
Esimerkki 6: Varmennettu palvelin
Kunkin palvelimen saatavuus on 0,99. Mikä on saatavuus, jos järjestelmä tarvitsee kaksi palvelinta sarjassa? Entä jos kaksi palvelinta on rinnan ja yksi riittää?
›Näytä ratkaisu
Sarjassa: 0,99⋅0,99=0,9801.
Rinnan: molemmat rikki 0,01⋅0,01=0,0001, joten saatavuus on 1−0,0001=0,9999.