Luku 6.2
Finanssipolitiikka ja kerroinvaikutus
Elvyttävä ja kiristävä finanssipolitiikka, automaattiset vakauttajat, finanssipolitiikan kerroin laskuesimerkein, rakenteellinen alijäämä, EU:n budjettisäännöt ja kestävyysvaje.
YH2: Talouspolitiikka (finanssipolitiikka ja julkisen talouden tasapaino)·noin 7 min·päivitetty
Tämän luvun jälkeen osaat
- erottaa elvyttävän ja kiristävän finanssipolitiikan sekä automaattiset vakauttajat
- laskea julkisten menojen muutoksen vaikutuksen BKT:hen kertoimen avulla
- erottaa suhdanneluonteisen ja rakenteellisen alijäämän
- selittää EU:n budjettisääntöjen ja kestävyysvajeen merkityksen
Finanssipolitiikka tarkoittaa julkisten menojen ja verotuksen käyttöä talouden ohjaamiseen. Sillä tasoitetaan suhdanteita, rahoitetaan julkisia palveluja ja vaikutetaan tulonjakoon. Julkisen talouden perusteet, alijäämä ja velka esiteltiin luvussa 6.1. Tässä luvussa katsotaan, miten julkinen talous vaikuttaa kokonaistuotantoon.
Elvyttävä ja kiristävä finanssipolitiikka
| Elvyttävä | Kiristävä | |
|---|---|---|
| Toimet | menoja lisätään tai veroja kevennetään | menoja leikataan tai veroja kiristetään |
| Vaikutus kysyntään | kasvaa | supistuu |
| Milloin | taantumassa, kun tuotantokuilu on negatiivinen | noususuhdanteessa tai velan kasvaessa liian nopeasti |
| Vaikutus budjettiin | alijäämä kasvaa | alijäämä pienenee |
Suhdanteita tasoittavaa politiikkaa kutsutaan vastasykliseksi. Jos valtio leikkaa menojaan laman aikana ja lisää niitä nousukaudella, politiikka on myötäsyklistä, ja se voimistaa suhdannevaihteluita.
Automaattiset vakauttajat
Osa vakautuksesta tapahtuu ilman päätöksiä. Taantumassa verotulot pienenevät (tulot ja kulutus laskevat), ja työttömyysmenot kasvavat. Tämä tukee kotitalouksien ostovoimaa ja kysyntää. Nousukaudella sama toimii toisin päin. Näitä kutsutaan automaattisiksi vakauttajiksi. Suomen kaltaisessa maassa, jossa sosiaaliturva on kattava ja verotus progressiivista, ne ovat vahvoja.
Lähteet
- Lukion opetussuunnitelman perusteet 2019, YH2 Taloustieto
- Euroopan unionin toiminnasta tehty sopimus, 126 artikla ja pöytäkirja n:o 12 – alijäämän viitearvo 3 % ja velan viitearvo 60 % suhteessa BKT:hen
- Kauppakorkeakoulujen valintakoe 2026, tehtävät A2 ja A35 – finanssipolitiikan kerroin ja finanssipolitiikan vaikutukset