Lähes puolet Suomen kokonaistuotannon arvosta kulkee julkisen sektorin kautta veroina ja maksuina. Siksi julkisen talouden käsitteet, velkasuhde ja verolaskut ovat valintakoe F:n vakioaiheita. Kevään 2026 kokeessa laskettiin esimerkiksi valtion tulovero progressiivisesta asteikosta.
Mitä julkinen sektori on?
Kansantalouden tilinpidossa julkista sektoria kutsutaan julkisyhteisöiksi. Niihin kuuluvat:
Osa
Tehtäviä
Tärkeimmät tulot
Valtio
puolustus, poliisi, oikeuslaitos, koulutuksen rahoitus, tulonsiirrot
varhaiskasvatus, perusopetus, kaavoitus, kulttuuri
kunnallisvero, kiinteistövero, osuus yhteisöverosta, valtionosuudet
Hyvinvointialueet (vuodesta 2023)
sosiaali- ja terveydenhuolto, pelastustoimi
valtion rahoitus, asiakasmaksut
Sosiaaliturvarahastot
työeläkkeet, työttömyysturva, sairausvakuutus
työnantajien ja palkansaajien vakuutusmaksut
Julkisen sektorin menot ovat kulutusta (esim. opettajien palkat), investointeja (tiet, rakennukset), tulonsiirtoja (eläkkeet, työttömyysturva, lapsilisät) ja korkomenoja.
Alijäämä ja velka
Alijäämä syntyy, kun menot ovat vuoden aikana tuloja suuremmat. Se on virtasuure: se mitataan aikavälillä (euroa vuodessa).
Velka on vuosien alijäämien kertymä. Se on varantosuure: se mitataan tiettynä hetkenä (euroa vuoden lopussa).
Vertailukelpoisuuden vuoksi molemmat suhteutetaan BKT:hen. EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen viitearvot ovat 3 % alijäämälle ja 60 % velalle suhteessa BKT:hen.
Suomi
2024
2025
Julkisyhteisöjen alijäämä, % BKT:sta
4,4
3,4
Julkisyhteisöjen velka, % BKT:sta
82,4
88,5
Veroaste, % BKT:sta
42,2
42,6
Lähde: Tilastokeskus 2026. Vuonna 2025 alijäämä oli 9,6 miljardia euroa ja velka 248 miljardia euroa.
Esimerkki 1: Paljonko BKT oli?
Julkisyhteisöjen velka oli 248 miljardia euroa ja velkasuhde 88,5 %. Kuinka suuri BKT oli suunnilleen?
›Näytä ratkaisu
BKT=0,885248≈280miljardia euroa
Sama 280 miljardin euron arvio Suomen BKT:stä esiintyi kevään 2026 kokeen tehtävässä A2.
Velkasuhde riippuu myös kasvusta
Velkasuhde on murtoluku, jonka osoittajassa on velka ja nimittäjässä nimellinen BKT. Se voi pysyä ennallaan, vaikka alijäämää syntyisi, jos BKT kasvaa riittävästi.
Esimerkki 2: Alijäämä ja kasvu
Maan velka on 100 miljardia ja BKT 120 miljardia euroa. Seuraavana vuonna alijäämä on 4 miljardia ja nimellinen BKT kasvaa 4 %. Miten velkasuhde muuttuu?
›Näytä ratkaisu
Velkasuhde alussa: 100/120≈83,3%.
Vuoden lopussa velka on 104 miljardia ja BKT 120⋅1,04=124,8 miljardia: 104/124,8≈83,3%.
Velkasuhde ei muutu, koska velka ja BKT kasvoivat molemmat 4 %. Jos BKT olisi kasvanut hitaammin, velkasuhde olisi noussut.
Veroaste ja verotuksen tavoitteet
Veroaste on verojen ja pakollisten veronluonteisten maksujen summa suhteessa BKT:hen (Suomessa 42,6 % vuonna 2025). Verotuksella on kolme päätehtävää:
Julkisten palveluiden ja tulonsiirtojen rahoitus.
Tulonjaon tasaaminen progressiivisen tuloverotuksen ja tulonsiirtojen avulla.
Käyttäytymisen ohjaus: esim. alkoholi-, tupakka-, energia- ja ympäristöverot nostavat haitallisen kulutuksen hintaa.
Hyvän veron periaatteita ovat oikeudenmukaisuus (veronmaksukyvyn mukaan), neutraalisuus (vero vääristää valintoja mahdollisimman vähän) ja yksinkertaisuus.
Progressiivinen tulovero
Valtion tulovero lasketaan progressiivisesta asteikosta. Asteikko kertoo kunkin tuloluokan alarajan kohdalla maksettavan kiinteän veron ja sen ylittävän osan veroprosentin. Korkeampi prosentti koskee vain rajan ylittävää osaa, ei koko tuloa.
Valtion tuloveroasteikko vuodelta 2026 toimitettavassa verotuksessa (kuten kevään 2026 kokeessa):
Verotettava ansiotulo, €
Vero alarajan kohdalla, €
Vero alarajan ylittävästä osasta, %
0–22 000
0
12,64
22 000–32 600
2 780,80
19,00
32 600–40 100
4 794,80
30,25
40 100–52 100
7 063,55
33,25
52 100–
11 053,55
37,50
Vero asteikosta
vero=vero alarajan kohdalla+(tulo−alaraja)⋅rajan ylitta¨va¨n osan veroprosentti
Esimerkki 3: Valtion tulovero 40 000 eurosta
Tiinan verotettavat ansiotulot ovat 40 000 euroa. Paljonko hän maksaa valtion tuloveroa? Mikä on hänen keskimääräinen veroasteensa ja marginaaliveroasteensa valtion tuloverossa?
›Näytä ratkaisu
40 000 euroa kuuluu luokkaan 32 600–40 100. Alarajan kohdalla vero on 4 794,80 euroa, ja ylittävästä osasta maksetaan 30,25 %:
Keskimääräinen veroaste: 14016,05/60000≈23,36%. Tulot ovat 1,5-kertaiset, mutta vero on lähes kaksinkertainen: tämä on progression ydin.
Kuka veron maksaa?
Lain mukaan veron tilittäjä ei välttämättä ole se, joka veron todellisuudessa maksaa. Verorasituksen jakautuminen (verojen kohtaanto) riippuu siitä, kumpi markkinaosapuoli joustaa vähemmän:
Jos kysyntä on joustamatonta (esim. tupakka, polttoaine lyhyellä aikavälillä), ostajat maksavat suurimman osan verosta korkeampana hintana.
Jos kysyntä on joustavaa (paljon korvaavia tuotteita), myyjät joutuvat kantamaan suuremman osan verosta, koska hintaa ei voi nostaa menettämättä asiakkaita.
Hintajoustoa käsitellään tarkemmin markkinoiden aiheessa.